maanantai 7. elokuuta 2017

"Oletiha"

Meidän tuleva ekaluokkalainen sai viikonloppuna oman puhelimen. Sitä oli odotettu jo pitkään ja hartaudella. Voi onnea, kun kaikki asennukset ja säädöt olivat vihdoin valmiit (ja omat hermoni mykkyrällä). Silmät loistivat ja poika ei voi lakata hokemasta, että "On kyllä hyvä puhelin".
 
Tänään ilahdutti pojan ihka ensimmäinen WhatsApp-viesti:


Toinen viesti tuli heti perään: "Ihanaäit" <3   Pökr ja awww... Nautin täysin siemauksin näistä huomionosoituksista. Tullee sekin aika, jolloin kohteliaisuuksia ei enää tule, tai sitten niiden osoite on joku muu kuin äiti.
   
Tällä viikolla alkava koulu jännittää jo vähän kaikkia. Ekaluokkalainen saa tietenkin ihan uuden open ja ryhmäjakokin on eri kuin eskarissa. Onneksi luokalla on kuitenkin useampia tuttuja poikia. Samoin kolmasluokkalaisen ope ja luokkajako menee uusiksi. Koulutilakin tulee olemaan väistötiloissa. Iso kiitollisuuden huokaus kuitenkin siitä, että kummankin lapsen koulumatka on edelleen 50-150 metriä, joten äidin ei tarvitse saada ylimääräisiä sydämentykytyksiä matkojen takia.
 
Aineellinen valmius koulua varten alkaa olla melkein kohdillaan, kun viikonloppuna haalittiin pojille lenkkaria, reppua, uutta penaalia, kyniä, kumeja ynnä muuta tarpeellista.
 
Henkisestä valmiudesta en ole yhtään varma. Tuntuu ihanalle ja haikealle, että pieninkin on jo ekaluokkalainen. Tuleva vuosi muuttaa paljon, kun ei ole enää yhtä paljon tilaa leikille ja väljyydelle kuin tarhassa tai eskarissa. On tavoitteita ja paineita ihan eri tavalla. Lapselle tulee varmasti paljon uusia haasteita ja sopeutumista, mutta toisaalta myös oppimisen iloja. Vanhemmalle puolestaan tulee vastaan asioita, joita ei voi edes ennakoida - miten lapsi reagoi kaikkeen ja miten toisaalta itse reagoi kaiken lisääntyvän ristipaineen keskellä.
 
Omasta valmiuspakista on koko vanhemmuuden ajan tuntunut puuttuneen juuri ne asiat, joita todella tarvitsisi. Ei ole ollut viisautta silloin, kun sitä on tarvinnut. Se on tullut vasta jälkijunassa. Eikä kärsivällisyyttä silloin, kun lapsi sitä eniten tarvitsisi. Sitäkin on kehittynyt tipoittain ja aina sitä on annosteltu melko nuukasti. Reppu on aina vajaa, mitä tulee vanhemmuustaitoihin. Välillä toivoisin, että voisin näillä tiedoilla ja taidoilla hypätä ajassa taaksepäin ja korjata noin muutaman tuhat asiaa... Näillä kuitenkin mennään ja koitetaan tulla toimeen parhaalla mahdollisella tavalla ;)
 
Tsemppiä kaikille pienille ja isoille koululaisille sekä etenkin vanhemmille!
 
Muistattehan kaikki arjen ja kaiken sählän keskelläkin, että 'oletiha'!

30 kommenttia:

  1. Varmaan mieluisaa saada puhelin. Ei silloin omassa nuoruudessa...=). Ekan kännykkäni sain 16 vuotiaana =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se huippujuttu, että pikkutyyppi sai puhelimen :) Mutta ei sitä tosiaan omassa nuoruudessa ollut moisia. Muistan, kun älyluurit tulivat markkinoille laajemmin ja ajattelin, että pöh mitä hömpötystä ja minä ainakaan EN moista hanki. Enkä hankkinutkaan ennen kuin joskus 25-vuotiaana. Sitä ennen mentiin lankapuhelimella ja huipputeknologiaa oli jo se, kun sain siihen numeronäytön, josta näki kuka oli soittanut :D

      Mukavaa viikkoa Satulle! <3

      Poista
  2. Just niin, vanhemmuuden reppu tuntuu todellakin vajaalta :D <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelen, mikseivät voineet äitiyspakkaukseen laittaa kunnon vanhemmuustaitojen reppua valmiiksi pakattuna... ;D Mutta kaipa se sitten on niin, että siitä repusta tulee oman näköinen ja sopivasti räätälöity, kun ne taidot kantapään kautta opettelee. Vaikkakin sitten vähän jälkijunassa :D

      Lempeää elokuista viikkoa! <3

      Poista
  3. Hei :)

    ihanaa tuo aika kun lapsi saa sen ensimmäisen puhelimen ja menee sinne ekalle luokalle. Nuo ekaluokkalaiset ovat kuitenkin vielä pieniä ja näin jälkikäteen muistelen lämmöllä tuota aikaa. Ja nuo ensimmäiset lapsen lähettämät viestit ovat hellyttäviä, minä sain ne tavutettuina ;)

    Mukavaa koulun alkua sinne ja muutenkin leppoisaa arkea :)

    Terveisin, Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan nuo ekaluokkalaiset tosiaan vielä hellyttävän ja suloisen pieniä. Omasta mielestään jo kovin isoja, mutta silti vielä syliinmeneviä ja vasta ihan alkutaipaleella <3

      Kiitos toivotuksista :) Samoin sinne Johannalle hyvän fiiliksen toivotuksia! <3

      Poista
  4. Muistan meidän neidin tekstarit ekalla puhelimella, kun kirjoitus- ja lukutaito oli vielä aika olematonta. Hän halusi jäädä kotiin yksin, kun me muut mentiin kauppaan. Hyvä kun päästin parin kilsan päähän kotoa, kun ensimmäinen viesti kilahti :)

    Niin ne kasvaa, nyt tuo luuri tuntuu kasvaneen käteen kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihania nuo pienet ja niiden ekat viestit :) Meilläkin on jonkin verran harjoiteltu sitä, että lapsi/lapset ovat hetkiä yksin kotona. Esikoinen pärjää puoli päivää ihan hyvin tai hätätilanteessa työpäivän verran. Mutta kuopus on toistaiseksi ollut joko isoveljen kanssa tai yksin n. puolen tunnin - tunnin jaksoja. Hyvin on mennyt, kun on ollut viihdettä ja luuri käden ojennuksen päässä :)

      Niin ne kasvaa... <3 Tsemppiä teidän neidille koulutielle ja äidille myös!! <3

      Poista
  5. <3
    Meillä jo kasille menevältä tulee päivittäin ihania viestejä täynnä pusuja, sydämiä, ötököitä jne......ja loppuun 'saako pelata?' ;)
    Turvallisia koulupäiviä ja tsemppiä Äidille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihanuus, että tulee noin ihania viestejä :) Meillä esikoiselta on varsin tuttu viesti tuo "saanko pelata" :D Tai "saanko mennä huoltikalle XXX:n kaa ja ostaa jotain". Voi isoja pieniä...

      Kiitos tsempeistä! <3 Samoin sinne voimia ja iloa arkeen!

      Poista
  6. Ihana viesti pieneltä tulevalta koululaiselta ja varmasti tuli suoraan sydämestä��. Haikeus oli, kun omilla pojilla koulutiet alkoivat ja nyt erilainen haikeus, kun kuopus lähtee yläkouluun. Kohta 13-vuotias itse on innoissaan. Tuula, sinä olet paras mahdollinen äiti omille lapsillesi. Toiset päivät on helpompia ja toiset vähän haastavampia. Kaikista kuitenkin selvitään. Onnellisia koulupäiviä koululaisille ja ihanaa elokuuta koko perheelle��! Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista sanoistasi Sari <3 Niinhän se menee, että joskus on ollut superhaastavaa, välillä ihanaa ja kaikesta on toistaiseksi selvitty - niin jatkossakin :)

      Lempeitä elokuisia päiviä Sinulle <3

      Poista
  7. <3
    ihaviesti lapselt!

    Minä saan enimmäkseen sellaisia "kun tut kotin pitä puhua..." (yleensä rahasta tai luvasta mennä jonnekin)

    Me vanhemmat mennään niillä eväillä, joita siinä hetkessä on.
    Yleensä ne eväät ovat riittävät, ja vielä useammmin pätevät, sitä vain itse on niin helposti kriittinen itseään kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ollutkin tosi iha <3
      Hauskoja viestejä teilläkin :D

      Kiitos lohdun sanoista, noinhan se kyllä on. Pitäisi jostain löytää se delete-nappula, jolla voisi poistaa liialliset itsekritiikit ja luottaa siihen, että ihan hyviä lapsia noista tulee ja että itse on kuitenkin ihan riittävä vanhempi.

      Mukavaa viikkoa! <3

      Poista
  8. Ihanat viestit pieneltä pojalta! Kyllä hän on silti pieni, vaikka koulun nyt aloittaakin. Eikä se kolmasluokkalainenkaan vielä ole iso. Pitkään vielä äiti on se heidän elämänsä nainen ja äidin syli tylsien päivien jälkeen paras paikka maailmassa. Vanhemmuus on jatkuvaa opiskelua ja oppimista ja silti lapset onneksi muistavat usein ne todella hyvät pienet hetket eikä niitä, kun äiti on huutanut pää punaisena jostain turhasta. Vaikka lapset ovat jo aikuisia, aina heidän asioitaan miettii ja heitä haluaisi auttaa. Ja nyt sitä vasta miettiikin, että mitähän niille silloin sanoi, kun olivat pieniä. Mutta aina meidän pitää muistaa, että olemme kuitenkin omillemme parhaat äidit koko heidän ikänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista. On nuo tosiaan vielä niin pieniä. Monessa asiassa jo yrittävät harppoa kohti omia itsenäisiä polkujaan, mutta onneksi ne polut ovat vielä lyhyitä ja kulkevat lähellä äidin helmoja kuitenkin. Sylissä oleminen ja halit ovat vielä tärkeä juttu ja hyvä niin <3 Itse nautin tästä vaiheesta, kun pojat ovat monessa jutussa jo melko osaavia, mutta silti kuitenkin pieniä ja haliteltavia.

      Lempeää viikkoa sinne! <3

      Poista
  9. Ihanasti viestit tulevalta ekaluokkalaiselta!
    Kyllä niille pikkukoululaisille jää hyvin aikaa leikkiin, kun koulupäivät ovat niin lyhyitä.

    Mukavaa koulunaloitusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäähän niille onneksi ip-kerhossa väljempää aikaa, kun tosiaan varsinaiset koulutunnit eivät vielä ole kauhean pitkiä :) Toivon vaan kovasti, että olisi ok ope, jonka kanssa sujuisi mukavasti sekä lapsella että vanhemmilla.

      Tsemppiä ja iloa sinnekin koulunaloitukseen ja arkeen! <3

      Poista
  10. Voi miten suloisen ihana viesti!!! <3

    Tsemppiä, rauhaa, rakkautta, kestävyyttä, luottamusta ja kaikkea myönteistä koulun aloitukseen ja koulutielle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Soili tsempityksistä ja toivotuksista, niitä kyllä tarvitaan! Vähän hirvittää tuo alkava arki. Juuri eilen kirjasin kalenteriin kaikki poikien harrastusmenot ja muut menemiset. Aika kauhealta näyttää, mutta ehkä niistä tsempataan läpi jollain ihmevoimalla.

      Halauksia ja tsemppiä sinne myös koulun aloitukseen äidille ja muksuille! <3

      Poista
  11. Ihana viesti <3 Iloa koulutielle ja elokuun alkuun muutenkin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos isosti toivotuksista :) Kyllä sitä iloa ja tsemppejä tarvitaankin rutkasti, että löytää taas arjenpyörityksen rytmin.

      Samoin sinne paljon iloa ja mukavaa elokuuta! <3

      Poista
  12. Tsemppiä koululaisille ja etenkin äidille! Meillä koulu alkaa tänään. Koumutielle lähtee jo kolme lasta. Vitoselle, neloselle ja ekalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä onkin jo monta koululaista :) Tsemppiä kaikille sekä äidille tietenkin oikein rutkasti! Toivotaan turvallista koulutietä <3

      Poista
  13. Ihana viesti pieneltä koulun aloittajalta! Meillä lähdetään jo seiskalle (äitiä jännittää) ja vitoselle, isot, pienet lapset <3.

    Hyvää koulunaloitusta sinne niin äidille kuin pojillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos toivotuksista :)

      Oi, seiskalle ja vitoselle jo <3 Muakin varmaan jännittäisi tuo seiska... Mutta hyvinhän se menee, vaikka meillä äideillä tuppaa tulemaan mieleen tsiljoona jännitettävää asiaa.

      Turvallista ja hyvää koulunalkua teidän muksuille ja tsemppiä äidille! <3

      Poista
  14. Ihana t-viesteilijä ja pieni suuri poika. Kaikkea hyvää pojan koulutielle, olkoon se lempeä ja täynnä oppimisen iloa!

    Ja hyvin sä vedät äitinä ja joka päivä oppii, niin kuin me muutkin, epätäydelliset äidit. Onneksi ei tarvitse olla täydellinen, se olisi ihan kamalaa.

    Tsemppihalit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä, niitä tarvitaan :)
      Epätäydellisyys on inhimillistä, onneksi. Vaikka tänäkin aamuna kadehdin kyllä niitä täydellisiä äitejä, jotka seisoivat koulun pihalla simpsakoina (minä räjähtäneenä ja silmät itkusta punaisina - se liikutus nääs). Ja jotka olivat onnistuneet pukemaan lapsensa sen hetken sään mukaan, eikä eilisen sääennusteen mukaan, kuten eräät epätäydelliset, krhm... Toivon vaan, ettei sitä vettä tule ihan kaatamalla... :D

      Tsemppiä sinnekin hurjasti koulun alkuun! <3

      Poista
  15. Sinua ihanaa ja ankarasti pohdiskelevaa, olen varma, että on ollut viisautta ja kärsivällisyyttä monin mitoin. Mutta me vanhemmat muistamme vain ne hetket, milloin olisi halunnut osata ja riittää enemmän ja emme heti ole osanneet vastata. Me vanhemmat olemme inhimillisiä ja teemme virheitä, mutta täydellinen vanhemmuus, se vasta pelottava roolimalli lapsille olisikin. Meidän epätäydellisyyden vuoksi, lastenkaan ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen meidän roolimallin kautta, vaan he ymmärtävät, että kaikki tekevät virheitä, jopa heidän jalustalle asettamansa vanhemmat.

    Suloisen koulunaloituskuvan näinkin facessa ja meidän lapsilla sama ikäero. Sydämestä ihan riipii, ekaluokkalaiset <3

    Muiskuja päivään <3

    VastaaPoista
  16. Voi, tää on niitä äitiyden tähtihetkiä!<3 Ihan postaus tämä kaikkiaan!<3;D
    Kuten tuossa muut vakuuttavat, olet paras äiti omille lapsillesi! Se on jännä tuo syllisyys ja vajavaisuuden tunne, jonka saa syntymälahjana viimeistään äidiksi tultua. Liittyneekö luterilaisuuteen vai ihanko tämä on maailmanlaajuinen ilmiö?:D

    VastaaPoista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)