keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Mutkaa, mäkeä ja tasaista // Parisuhdehaaste

Viime aikoina olen tehnyt paljon näitä haasteita ja listoja. Toivottavasti ette kyllästy. En vain voinut vastustaa tätä parisuhdehaastetta, jonka löysin Johannan blogista. Hän kertoi tosi kauniisti omasta suhteestaan ♥
 
Olemme tunteneet miehen kanssa kauan, olleet naimisissa ja meillä on kaksi poikaa. Kuten varmaan kaikissa pitkissä suhteissa, myös meillä on ollut pienet ja isot karikkomme. Muutamia vuosia sitten erosimme pitkän vaikean jakson johdosta. Mutta oltuamme jonkin aikaa erossa löysimme toisemme uudelleen, muutimme takaisin yhteen ja nyt olemme onnellisia uudesta mahdollisuudesta.  
 
Lapsiperhearki ei ole silkkaa onnea ja välillä kolisee rajustikin. Meillä on ja tulee aina olemaan omat koetinkivemme. Mutta ero, oma elämä tahoillamme ja yhteen paluu opettivat paljon. Opimme ymmärtämään itseämme ja toisiamme paremmin kuin ennen. Varsinkaan nykyään emme pidä suhdettamme itsestään selvänä.
 
Miehen kanssa hienointa on se, että voin olla täysin oma itseni hänen seurassaan. En voisi kuvitella olevani niin avoin kaikkine puolineni kenenkään muun kanssa.
 
Mutta pidemmittä höpinöittä siihen haasteeseen...
  

Kuinka kauan olette olleet yhdessä?
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 18 vuotta tapaamisestamme ja seurustelun aloittamisesta. Seurustelun alkuaikoina pidimme välillä aikalisääkin, mutta palasimme aina yhteen. Ja avioeron aikoihin oli toki taukoa. Silloinkin, kun emme ole olleet virallisesti parisuhteessa, olemme olleet tiivisti tekemisissä. Jostain syystä emme näköjään pääse toisistamme eroon ;) 
 
Miten kauan tunsitte toisenne ennen kuin aloititte seurustelun?
Ensimmäisen kohtaamisen jälkeen tapasimme seuraavan kerran n. viikon kuluttua. Tuolloin sovimme, että alamme olla yhdessä.
 
Kuka pyysi ketä ulos?
Olimme kumpikin jo valmiiksi ulkona :D  Päädyimme minun luokseni ja aika pian oli selvää, että haluamme tavata uudelleen. Minä asuin tuolloin Helsingissä ja mies Tampereella, joten suhteen alkuaika oli suhaamista kahden kaupungin välillä.
 
Kuinka vanhoja olette?
Täytämme tänä vuonna 43 ja 45.
 
Kumman sisaruksia näette/näitte enemmän?
Tapaamme veljeni perhettä muutamia kertoja vuodessa. Useamminkin olisi ihana nähdä, mutta he asuvat eri paikkakunnalla. Mieheni on ainoa lapsi.
 
Onko teillä yhteisiä lapsia?
Meillä on kaksi ihanaa viliskanttia poikaa.
 
Entä lemmikkejä?
Meillä ei ole lemmikkejä, mutta joskus olen haaveillut jonkin pikkulemmikin hankkimisesta.
 
 
Mikä tilanne on teille vaikein pariskuntana?
Mies on luonteeltaan ekstrovertimpi kuin minä. Itse olen introvertti herkkis ja kaipaan paljon omaa hiljaista aikaa. Kun sitä ei aina helposti järjesty, kiristyy pinnani ja sitten räjähtelee...
 
Kävittekö samaa koulua?
Emme.
 
Oletteko kotoisin samasta kylästä?
Olemme kotoisin samasta maakunnasta, mutta ihan eri suunnalta.
 
Kumpi on älykkäämpi?
Haha, minä tietenkin..? :D  Ei vaiskaan. Taidamme olla suurinpiirtein samalla tasolla. Miehellä on omat vahvuutensa ja minulla omani. Mies on paljon parempi mm. historiassa ja politiikan ymmärtämisessä. Minulla taas on käytännön asioissa nopeammat hoksottimet ja olen mm. meidän perheen it-tuki - tosin melko kehno ja vastentahtoinen kylläkin :D 
  
Kumpi on herkempi?
Minä ehdottomasti. Reagoin kaikkeen herkästi, hyvässä ja pahassa.
 
 
Missä käytte yhdessä eniten syömässä ulkona?
Ulkona? Syömässä? Eniten..? Katsotaan asiaa noin viiden vuoden päästä uudelleen :D  Lasten syntymän jälkeen olemme käyneet keskimäärin n. kahden vuoden välein.
  
Mikä on kauimmaisin paikka, jonne olette yhdessä matkustaneet?
Budapest vuonna 2007. Olimme tuolloin mini-häämatkalla :) 
 
Kummalla on hullummat eksät?
Taitavat olla ihan tolkun ihmisiä. Emme tosin ole tekemisissä kummankaan eksien kanssa.
  
Kummalla on pahempi temperamentti?
Myönnän, että minulla. Ehdottomasti. Ne on ne erityisherkän hermot ja henkinen vuoristorata...
 
Kumpi laittaa ruoan?
Lähes aina minä. Mies ei ole syntynyt kokkikauha kädessään, valitettavasti.
  
Kumpi on sosiaalisempi?
Sanoisin, että yhtä sosiaalisia. Mies on kovempi höpöttämään ja ottamaan kontaktia, mutta minä olen omalla herkällä tavallani sosiaalinen
 
Kumpi on siisteysintoilija?
Aika tasoissa mennään. Minä sotken arjessa, mutta otan toisinaan ison siivousspurtin. Mies taas siistii paikkoja pienesti pitkin päivää ja viikkoa.
 
Kumpi on itsepäisempi?
Keskimäärin minä. Mutta osaa mieskin olla toisinaan vähän jäärä :) 
  
Kumpi vie suuremman osan sängystä?
50-50. Mies tykkäisi nukkua kylki kyljessä, mutta siitä ei oikein tule mitään, kun minä taas tarvitsen väljää nukkumistilaa.
  
Kumpi herää aikaisemmin?
Yleensä menee aika tasoihin. Arkisin minä herään hivenen aikaisemmin, koska sattuneesta syystä tarvitsen enemmän aikaa naaman ja tukan kanssa. Viikonloppuisin minä saatan lojua pidempään sängyssä.
   

Missä ensimmäiset treffinne olivat?
Ensimmäisen kerran kohtasimme sattumalta Helsingin yössä. Ekat viralliset ja sovitut treffit olivat miehen luona Tampereella, jonne matkustin junalla ja jännitin mahdottomasti :)  Rakastuin sekä mieheen että Tampereeseen.
  
Kummalla on suurempi perhe?
Minulla on yksi isoveli, mies puolestaan on ainoa lapsi. Minun äitini on kuollut ja hänen kumpikin vanhempansa on elossa.
  
Saatko usein kukkia?
Parin kuukauden välein. Mies ostaa kukkia ja suklaata erityisesti silloin, jos olen ollut siipi maassa.
  
♥ 

22 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea tämä haaste ❤ Ihan puskista tuli tuo teidän ero, mutta onneksi kaikki kääntyi parhain päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että sinäkin nappasit tämän haasteen. Näitä on kiva lukea muiltakin :) Ja tosiaan, tuo meidän ero oli joitain vuosia sitten ja silloin siitä kirjoittelinkin (mutta saattaa olla, että ne kipeimmät tekstit aiheeseen liittyen olen piilottanut, kun joitain kuukausia sitten paljastui, että 'joku' henkilö lukee mun blogia ikävät mielessä ja mulle tuli fiilis, että haluan tietyt asiat pistää piiloon... mikä onkin sitten jo ihan toinen juttu). Meidän kohdalla tuo avioero ja sen jälkeinen aika olivat tehokkaamaa pariterapiaa kuin ne istunnot, joita meillä oli oikeiden terapeuttien kanssa :)

      Mukavaa talvipäivää! ♥

      Poista
  2. Sydän täällä oikein sykähti, kun luin erostanne ja paluusta yhteen. <3 On upeaa, että löytää toisen uudelleen ja on tahtoa yrittää. <3 Ehdotan myös, että hankitte pienen hamsun. ;) Ihana postaus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se kyllä aika sykähdyttävää, että sittenkin saimme taas suhteen toimimaan ja palasimme yhteen. Vaikka rosoja onkin, niin parempi näin ♥

      Hamsterin hankinta itse asiassa onkin ollut mielessä. Itselläni oli pienenä kultahamsu ja semmoinen olisi meille ehkä sopiva lemmikki :) Söpöjä vipeltäjiä, joista on paljon iloa, mutta ei vaadi ulkoiluttamista tms. isompaa aktiviteettia kuitenkaan.

      Ihanaa päivää Tiialle ♥

      Poista
    2. gerbiili! jos pitää hankkia pieni lemmikki, suosittelen gerbiiliä. Ei haise, ei paljoa pölise, koska on terraariossa. Päiväaktiivinen.
      Ja niitä pitää ottaa kerralla vähintään kaksi, kummallekin naperolle omansa :)

      Poista
    3. Täytyypä perehtyä tuohon gerbiiliiasiaankin :) Hyvä vaihtoehto voisi olla sekin!

      Poista
  3. Ihana postaus ja niin mukavasti kerrottu. Ja onnellisesti päättyi teidän eronne, hyvä niin ❤, elämä osaa olla joskus kummallista. Minä olen tällä viikolla ollut jotenkin erityisen kypsä kaikkeen, ruoan laittoon ja siivoamiseen, ihan kaikken, tänä aamuna koiralenkillä surkuttelin oloani ja typerää miestä kun ei mitään tajua, kunnes itse tajusin, että rakastan tuota tyyppiä ja tokko itsekään olen (ihan) täydellinen, joten näillä mennään... Tämän haasteen voison kyllä napata sinulta (myös). Kivaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuttua tuo ajoittainen kypsyminen arkeen, ruuanlaittoon ja ihan kaikkeen siihen arkiseen aherrukseen... Mutta ihanaa, että tulee kuitenkin se oivallus, että siellä arjenkin keskellä kuitenkin rakastaa toista.

      Kiva jos nappaat tämän haasteen, niin tulen mielelläni lukemaan sinunkin vastaukset :) Mukavaa loppuviikkoa sinnekin! ♥

      Poista
  4. Tämä oli mielenkiintoinen postaus, pitäisi ehkä itsekin tehdä! Ihanaa kun ette pääse toisistanne eroon! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tää oli kiva postaus kirjoitella :) Kai meillä tosiaan on joku magneetti, joka pitää yhdessä kaikesta huolimatta (tai juuri siksi). Ja nappaa ihmeessä mukaasi, näitä on niin mukava lueskella muidenkin kirjoittamina.

      Mukavaa talviviikkoa Katjalle! ♥

      Poista
  5. Ihana haaste! Oli kiva lukea. Kaikkea hyvää teille myös jatkossa! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna, kiva että tykkäsit :) Ja kiitokset toivotuksista, sitä hyvää tosiaan tarvitaan arjessa jaksamiseen!

      Kivaa viikkoa! ♥

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit ja ihanaa, että nappaat mukaasi. Tuun sitten lukemaan :)

      Ihanaa loppuviikkoa! ♥

      Poista
  7. Ihana postaus! Ja toi on ihanasti sanottu: Opimme ymmärtämään itseämme ja toisiamme paremmin kuin ennen. Varsinkaan nykyään emme pidä suhdettamme itsestään selvänä.

    Puss muru!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana sinä :) Luulen, että vastoinkäymisistä, pään hakkaamisesta seinään (oman, ei toisen :D ), keskusteluista, umpikujista ja anteeksi antamisista oppii paljon - ennen kaikkea kenties itsestään. Ja kun ymmärtää itseään paremmin, ymmärtää toistakin. Meillä kävi juuri noin molemmin puolin. Vaikka onpa tuota vieläkin paljon opittavaa ja ymmärrettävää :D

      Puss ja kivaa viikon jatkoa! ♥

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Kiitos, sinä ihanuus! ♥
      Mukavaa viikonloppua :)

      Poista
  9. Ihana postaus <3

    Teidän kyllä kannattaisi alkaa myymään tuota teidän parisuhteen kaikenkestävää erikoisvahvaa liimaa, jossa on varmasti jotain magneettia mukana :) Olette ihana pari, ihan ite olen nähnyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olipa ihanasti sanottu ♥
      Tänä aamuna hoksasin (jälleen kerran), että yksi selitys meidän liimalle on varmaan miehen tietynlainen kuurous. Se ei ehkä vaan hoksaa kaikkia mun jupinoita tai sitten ne menevät suoraan toisesta korvasta ulos :D Onkohan tuo tyypillistä kenties kaikille miehille, että kuulo on varsin valikoiva..?

      Poista
  10. Tämä oli jotenkin suloisen lämmin postaus <3

    VastaaPoista
  11. Ihana kertomus teidän tarinastanne! Tämä täytyy kyllä itsekin kirjoitella. Kunhan vaan ehtisin.

    VastaaPoista

Ilahdun kaikista ystävällisistä viesteistä ja pikku moikkauksista :)